The Invisible city of Otaniemi

Le città nascoste 3,14

Otaniemi è una città che risulta urbana solo dall’ interno. Fuori sembra una collezione di edifici di mattoni rossi sparsi tra gli alberi e cespuglie. Soltanto dentro le case si trovano spazi pubblici, folle e movimento, incontri aleatori, luoghi memorabili e le loro dèi. Gli abitanti di Otaniemi da maggior parte non vivono li, ma altrove. Otaniemi per loro en uno spazio di passato, di ricordi e sogni, paure ed amori; oppure una presenza temporanea, una parte della loro vita che non ha niente a fare con realta quotidiana. Per questa non cambia mai nulla, anche se si construiscono altre case di mattoni rossi. Qualunque che volesse una dimora diversa, semplicemente va via, portando soltanto i ricordi con se.

Hidden cities 3,14

Otaniemi is a city that is urban only at the interior. Without it looks like a collection of red brick buildings dispersed among trees and bushes. Only inside the houses can you find public spaces, crowds and movement, random encounters, memorable places and their gods. Most of the inhabitants of Otaniemi don’t live in the city, but somewhere else. For them Otaniemi is a space of the past, of memories and dreams, fears and loves; or a transitory presence, a part of their lives that has nothing to do with everyday reality. Because of this nothing ever changes, even if more red brick buildings are constructed. Anybody who wants a different dwelling simply goes away, taking with them only the memories.

Kätketyt kaupungit 3,14

Otaniemi on kaupunki joka on urbaani vain sisätiloissa. Ulkoapäin se näyttää punatiilisten talojen kokoelmalta, joka on siroteltu puiden ja pensaiden keskelle. Vain talojen sisällä on julkisia tiloja, ihmisjoukkoja ja liikettä, satunnaisia kohtaamisia, ikimuistoisia paikkoja ja niiden jumalia. Otaniemen asukkaista suurin osa ei asu Otaniemessä, vaan muualla. Otaniemi on heille menneisyyden tila, muistojen ja unelmien, pelkojen ja rakkauksien tila; tai tilapäinen olotila, osa heidän elämäänsä jolla ei ole mitään tekemistä jokapäiväisen todellisuuden kanssa. Tämän vuoksi mikään ei koskaan muutu, vaikka rakennettaisiin uusia punatiilisiä taloja. Se joka haluaa muunlaisen asuinpaikan yksinkertaisesti lähtee tiehensä, vieden mukanaan vain muistonsa.

Taina Rajanti